Perjantai 18.04.2014 klo 21:10
Svenska English
  Kirjaudu NettiKMT-palveluun
 
   
   
 
 

Levikintarkastustoiminta sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1914, jolloin perustettiin alan ensimmäinen levikintarkastusta harjoittava yhtiö - Audit Bureau Of Circulations, ABC. Päätös yrityksen perustamiseen syntyi mainostajien tarpeesta saada luotettavaa tietoa lehtien levinneisyydestä, jonka myötä oli helpompi arvioida ostetun ilmoitustilan arvoa ja tarkoituksenmukaisuutta.

Suomessakin kritisoitiin jo 1910-luvulla, kuinka sanomalehdet antoivat vääriä tietoja levinneisyydestään. Ensimmäinen julkinen levikintarkastustodistus löytyy Helsingin Sanomilta, jonka levikin tarkastivat vuonna 1912 Suomen Tilitoimiston omistajat K.A. Videnius ja Sulo Someri.

Joulukuussa 1927 perustettiin Reklaamimiesten Kerho, jonka tavoitteisiin kuului muun muassa luotettavien levikkitietojen saaminen lehdistöltä. Kerhoon kuului myös lehdistön edustajia. Kerho laati ohjeet, kuinka levikki tulisi tarkastaa. Ensimmäisen Mainosmiesten Kerhon hyväksymien ohjeiden mukaan suoritettu levikintarkastus tehtiin Suomen Kuvalehdelle toukokuun 10. päivänä vuonna 1929.

Seuraava merkittävä askel otettiin 30-luvun puolessa välissä, kun Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto ja Suomen Mainosyhdistys (ent. Reklaamimiesten Kerho) sopivat, että levikintarkastuksissa tulisi käyttää molempien tahojen hyväksymiä tarkastajia. Suomen Sanomalehdenkustantajien Liiton vuosikokouksessa päätettiin myös, että jos joku sen jäsenlehti tarkastuttaa levikkinsä julkaistakseen siinä tarkastetut numerot tai käyttääkseen niitä muilla tavoin hyväkseen, on lehden noudatettava johtokunnan hyväksymiä ohjeita ja määräyksiä.

Levikintarkastukset yleistyivät sodan aikana. Mainostoimistojen Liiton (ent. Mainosyhdistys) aktiivisuuden ansiosta joulukuun 31. vuonna 1943 kansanhuoltoministeriö määräsi mainostoimistoalennukset levikkiin sidottuna 15-30 prosentiksi.

Myöhemmin 50-luvulla Mainostoimistojen Liitto ja Sanomalehtien Liitto solmivat sopimuksen, jossa mainostoimistoalennukset sidottiin samojen periaatteiden mukaisesti lehtien nettolevikkiin. Sanktiona lehdille, jotka eivät olleet kahteen vuoteen tarkastuttaneet levikkiään oli, että ne joutuivat myöntämään mainostoimistoille suuremmat alennukset. Sota vaikutti levikintarkastusten yleistymiseen myös säännöstelyn kautta; vuodesta 1943 alkaen lehtien tuli tarkastuttaa levikkinsä, jos ne tahtoivat lisää paperia levikin nousuun vedoten.

Vuonna 1954 kutsuttiin joukko henkilöitä Helsingin Sanomien toimitaloon Eljas Erkon toimistohuoneeseen seuraavien sanojen siivittämänä: "...Mielestämme aika on jo kypsä sellaisen arvovaltaisen elimen perustamiselle, joka suorittaisi levikintarkastukset kaiken arvostelun yläpuolella olevalla pätevyydellä ja kohtuullisin kustannuksin. Ulkomailla saatujen kokemusten ja meillä käydyn keskustelun perusteella uskoisimme voittoa tuottamattoman osakeyhtiön olevan sopivimman tämän elimen muodoksi. - Terveesti kehittyvän lehdistön uskomme olevan levikintarkastustoiminnan kehittämiseen tähtääväin pyrkimysten takana, koska mahdollisimman päteväin tietojen antaminen ilmoitustehosta on sen oman edun mukaista."

Näin pallo oli lähtenyt pyörimään, ja 29. huhtikuuta vuonna 1955, kello 13.30, pidettiin Levikintarkastus Oy - Ab Upplagekontroll -nimisen osakeyhtiön perustava yhtiökokous. Perustavan kokouksen kokoonkutsuja oli Eljas Erkko, ja yhtiön osakkaiksi tulivat sen ajan merkittävimmät lehdenkustantajat, mainostajat ja mainostoimistot. Näin jo ennen sotia luonnostellut suunnitelmat vihdoin toteutuivat. Erkko ilmaisi avaussanoissaan ilonsa siitä, että mainonnan kolme osapuolta, lehdet, ilmoittajat ja mainostoimistot, saattoivat perustetun yrityksen puitteissa kehittää alaa koko talouselämän yhteiseksi hyväksi.

Levikintarkastukset pääsivät vauhtiin uudessa osakeyhtiössä vuonna 1956, jolloin tehtiin kaikkiaan 62 levikintarkastusta. Heti perustamisvuonna tehtiin päätös ryhtyä julkaisemaan vuosittaista Ilmoitushinnat-julkaisua. Samoin alettiin julkaista Levikkitiedot-kirjaa, johon kerättiin vuosittaisten tarkastusten tulokset sekä väestöön liittyvää tilastotietoa.

Suomi on kunnostautunut myös kansainvälisessä yhteistyössä; kun 1963 perustettiin IFABC (International Federation of ABC), oli Levikintarkastus Oy yksi perustajajäsenistä.

Referoitu lähteestä: Törmä Topi, Levikistä se on kiinni, Forssa 1980.

 
 
Levikintarkastus Oy • Lönnrotinkatu 11 A • 00120 Helsinki • Finland • Tel: +358-9-2287 7330 • Fax +358-9-645 040 • Lisää yhteystietoja